<!-- Global site tag (gtag.js) - Google Analytics --> window.dataLayer = window.dataLayer || []; function gtag(){dataLayer.push(arguments);} gtag('js', new Date()); gtag('config', 'UA-148747483-1'); window.dataLayer = window.dataLayer || []; function gtag(){dataLayer.push(arguments);} gtag('js', new Date()); gtag('config', 'UA-148747483-1');

Hetkessä eläminen

Olen opetellut nyt ihan tietoisesti kahta asiaa, hetkessä eläminen ja stressin kuormituksen vähentäminen. Olen yrittänyt opetella, että en elä liikaa tulevassa. Muistan joskus aikanaan kun minua ärsytti tuo sana, hetkessä eläminen! Koin, että siitä on tullut jokin uusi muoti-ilmiö, mutta onnekseni olen nyt oivaltanut sen, mitä tuo kokonaisuus pitää sisällään ja tajunnut, että se on todella tärkeä osa elämää!

Tajuttuani tuon hetkessä elämisen merkityksen, jaksan nykyään paljon paremmin tätä välillä liiankin kiireistä elämääni. Ja jos jollakin on minusta sellainen kuva, että elän vain iloista elämää keskellä vaahtokarkkeja ja pumpulia, erehtyy ja muuten pahasti! Minulla on monta asiaa elämässäni, jotka voisivat olla paremmin ja jonain päivänä sontaa tulee niskaani ihan saavi tolkulla, mutta olen oppinut, että nämäkin asiat kuuluvat elämääni ja niiden kanssa pitää vain oppia elämään oikein. Sosiaalisessa mediassa olen todella huono jakamaan negatiivisuuksia ulospäin, en edes saa negatiivisuuden vallassa itsestäni irti sitä mitä pitäisi. Uskon, että kuitenkin kaikki ihmiset tietävät kertomattakin, että jokaisen elämä on välillä ylä- ja alamäkeä.

Ymmärrän nykyään paremmin sen, että asioita pitää suunnitella ja aikatauluttaa. Toimin näin, mutta en liikaa murehdi tulevaa, enkä tee siitä negatiivista kuormaa päiville joita parhaillani elän, sillä jokaisessa päivässä on aina paljon myös jotain hyvää, joinakin päivinä todella paljonkin. Joskus tulee ihan huomaattakin kuormitettua mieltä tulevilla asioilla ja vielä negatiivisesti, samalla unohdetaan elää tätä esille nostamaani hetkessä elämistä.

Mielen kuormittaminen

Hyvänä esimerkkinä mielen etukäteen kuormittamisesta on vuorotyöt ja työvuorolistojen aiheuttamat paineet. Otan tämän tähän esimerkiksi ihan sen vuoksi, että sillä on helppo kertoa mitä tällä kirjoituksellani haen ja tarkoitan. Vuorotyöläiset elävät yleensä niin, että he tietävät aina kolmeviikkoa etukäteen työvuoronsa. Jos työvuorot eivät ole säännöllisiä ja ne vaihtuvat joka työvuorolistassa, käy helposti niin, että alamme elämään jo eteen päin. Jos vaikka listan kolmannella viikolla on, ei niin itselle ja omaan elämään sillä hetkellä sopivia työvuoroja, alamme miettimään ja täyttämään mielemme negatiivisilla ajatuksilla, eli murehdimme jo näitä tulevia työvuoroja etukäteen. 

Miten jaksan, miten järjestän elämäni ja menoni tämän mukaan. Työvuorolistassa on esimerkiksi kolme yövuoroa peräkkäin ja välissä vain yksi vapaa-päivä ennen seuraavaa työvuoroa, alamme heti työvuorolistan saatuamme miettimään tätä ja mielemme täyttyy negatiivisilla ajatuksilla, eli alamme elämään negatiivisesti kohti tuota tulevaa, vaikka se olisi vasta kolmenviikon päässä! Mitä tapahtuu tällöin tässä hetkessä olemiselle? Se katoaa ja elämme jatkuvassa negatiivisuuden ja stressin vallassa. Pitäisi pyrkiä siihen, että eläisimme tätä hetkeä, mietitään ja nautitaan niistä hyvistä asioista, joita ympärillämme sillä hetkellä on. Tottakai on luonnollista, että tällaiset tulevat asiat vaivaavat aina jonkin verran mieltämme, mutta ei anneta niiden ottaa yliotetta elämästämme.

Tuo työvuorolista oli vain yksi esimerkki ja se juolahti tässä tilanteessa mieleeni. Mieltämme voivat kuormittaa monet, monet muut asia, jotka on vasta tulevassa. Olen itse opetellut tähän sellaisen keinon, että jos löydän itseni miettimästä ja murehtimasta liikaa tulevaa, katkaisen tämän tietoisesti ja alan tekemään jotain mikä on minulle mieleistä ja pyrin tällä palauttamaan itseni takaisin tähän hetkeen.

Kukaan ei jaksa, jos elämämme on aina täynnä huolta tulevasta ja stressaamme asioita jo liikaa valmiiksi. Tällöin meillä jää moni ihana ja mukava asia huomaamatta ja kokematta, etenkin se tärkein tekemättä, eli levähtäminen ja voimien kerääminen. Tuo ihmismieli on siitä jännä paikka, että se ei jaksa loputtomiin valtavaa kuormitusta, ei varsinkaan sitä negatiivista.

Nautitaan elämästä ja muistetaan ainakin välillä elää hetkessä!

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

<!-- Global site tag (gtag.js) - Google Analytics --> window.dataLayer = window.dataLayer || []; function gtag(){dataLayer.push(arguments);} gtag('js', new Date()); gtag('config', 'UA-148747483-1');
Hanna Maaria