<!-- Global site tag (gtag.js) - Google Analytics --> window.dataLayer = window.dataLayer || []; function gtag(){dataLayer.push(arguments);} gtag('js', new Date()); gtag('config', 'UA-148747483-1'); window.dataLayer = window.dataLayer || []; function gtag(){dataLayer.push(arguments);} gtag('js', new Date()); gtag('config', 'UA-148747483-1');

Ennakoiva puuttuminen

Ajatukset juoksee!

Laitan tähän alkuun heti oman mielipiteeni ja vastaukseni. Tiedän kuinka paljon näissä asioissa mietitään sitä, että mistä me saadaan rahaa näihin esille nostamiini asioihin. Minä heitän heti vastakysymyksen tähän, että mistä me saadaan rahaa sitten siinä vaiheessa kun asiat ovat jo todella huonosti ja monen arvokkaan ihmisen elämä on pirstaleina

Tällöin ollaan siinä tilanteessa, että rahaa on löydyttävä ja sitä pitää olla jo paljon enemmän kuin varhaisessa puuttumisessa. Opiskelen Lapin AMK:n sosiaalialan koulutusohjelmassa ja tänään koulussa oli aiheena sosiaalityö ja siinä käsiteltiin koulukiusaamista, lastensuojelutyötä ja alkoholismi perheiden tilanteita.

Tämä päivä oli jotenkin erityisen tunteellinen ja ajatuksia herättävä! Nämä tämän päivän aiheet olivat nykyään vain kasvavia ja yhä isompia ongelmia. On jotenkin silmiä oikeasti aukaisevaa ja ajatuksia herättävää saada tietoa eri tutkimuksista, väitöskirjoista ja muista luotettavista lähteistä. Nähdä ja tajuta monessa asiassa se tosiasia siitä, että missä nyt oikeasti mennään ja miten meillä toimitaan.

Miksi meillä on monesti sellainen ajatusmalli, että me ajattelemme asioihin puuttumisesta ja resurssien oikeanlaisessa lisäämisestä niin paljon vain tätä hetkeä ja rahaa. Kaikki maksaa paljon enemmän siinä vaiheessa kun ongelmat ovat jo liian isoja. Kaikkiahan me tämä tiedetään, mutta….?

Meidän pitäisi tehdä oikeasti ennakoivaa työtä ja tämä vaatii lisää resursseja. Nyt on välillä sellainen olo, että on ihan väsyttävä ja turhauttavakin tämä meidän huono tilanne. Otetaanpa esimerkiksi koulukiusaaminen tai lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Meillä on hienoja hankkeita ja kaikenlaisia projekteja eri kouluissa, mutta nämä eivät valitettavasti tavoita kaikkia kouluja tasapuolisesti. Kunta ja kaupunki kohtaisesti on suuriakin eroja miten ongelmatilanteissa toimitaan tai siinä miten kouluissa on resursseja huomioida lapsen yksilöllisiä tarpeita. Meillä on tällä hetkellä koulupsykologilla ja koulukuraattorilla monia satoja koululaisia vastuullaan. Nyt onneksi on puhuttu näiden resurssien lisäämisestä ja muutenkin henkilöstön lisäämisestä, toivon koko sydämestäni, että nämä nyt toteutuvat!

Meillä pitäisi olla koko maan kattava, yhtenäinen ja selkeälinja ongelmatilanteiden kanssa toimimisessa. Valitettavasti nyt on tullut vastaan esimerkkejä siitä, kuinka meillä ei näitä ole. Varhaiset puuttumiset esim. kiusaamiseen, syrjäytymiseen ja lasten yksinäisyyteen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. Huonot kokemukset kulkevat monesti lasten mukana läpi koko heidän elämän ja vaikuttavat laajasti myös sen kulkuun. Vaikka näiden asioiden yhteydessä ei ole mukavaa kirjoittaa rahasta, mutta se on välttämätön pahe ja kustannuksia yhteiskunnalle syntyy asioihin puuttumattajättämisestä pahimmassa tapauksessa erittäin paljon ja unohtamatta sitä tärkeintä, eli pystyä takaamaan kaikille ihmisille tasapuolisesti ihmisarvoinen elämä, ainakin tarjota mahdollisimman hyvät edellytykset sille jo lapsuudesta lähtien.

Tähän loppuun ei voisi enää paremmin sopia tämä Pyyntö kappale, josta tuli minulle heti sen kuultuani yksi tärkeimmistä lauluista! Laulun sanoma ja sisältö on vain jotain niin suurta

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

<!-- Global site tag (gtag.js) - Google Analytics --> window.dataLayer = window.dataLayer || []; function gtag(){dataLayer.push(arguments);} gtag('js', new Date()); gtag('config', 'UA-148747483-1');
Hanna Maaria